Saukko on vesielämään sopeutunut näätäeläin. Turkin takia se oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen
kanta on pienentynyt voimkkaasti monissa maissa. Saukko on ollut Suomessakin parikertaa sukupuuton partaalla. Sen takia Saukko rauhoitettiin kokonaan vuonna 1974, ja vaikka se onkin sitemmin elpynyt, se on edelleen hieman vähälukuinen.
Saukon pituus on noin 50-100 cm ja sen hännän pituus on noin 28-55 cm.
Täysikasvuisen Saukko painaa noin 5-10 kiloa. Minkki on saman muotoinen kuin Saukko mutta sen on selvästi pienempi. Saukon ruumiinrakenne on pitkäomainen ja virtaviivainen. Jalat ovat lyhyet ja häntä kapenee tasaisesti paksusta tyvestä alkaen. Sen turkki on tuuhea ja se hylkii myös vettä. Sopeutuminen vesielämään näkyy varpaiden välissä olevista räpylöistä ja siitä että Saukko pystyy sukeltaessaan sulkemaan korvansa niin että niihin ei mene vettä. Saukko kesyyntyy helposti ihmisten seurassa.
Täysikasvuisen Saukko painaa noin 5-10 kiloa. Minkki on saman muotoinen kuin Saukko mutta sen on selvästi pienempi. Saukon ruumiinrakenne on pitkäomainen ja virtaviivainen. Jalat ovat lyhyet ja häntä kapenee tasaisesti paksusta tyvestä alkaen. Sen turkki on tuuhea ja se hylkii myös vettä. Sopeutuminen vesielämään näkyy varpaiden välissä olevista räpylöistä ja siitä että Saukko pystyy sukeltaessaan sulkemaan korvansa niin että niihin ei mene vettä. Saukko kesyyntyy helposti ihmisten seurassa.
Saukko syö lähinnä kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Aikuinen saukko syö päivässä 1-1,5 kiloa kalaa. Joillakin alueilla, kuten Sri Lankassa saukon ruokavalion pääosa koostuu äyriäisistä.
Talvella saukko joutuu usein kalastamaan jään alla pimeässä. Tämä ei kuitenkaan tuota sille ongelmia, sillä herkkien tuntoviiksiensä avulla se pystyy pimeässäkin seuraamaan kalojen liikkeitä. Tarvittaessa saukko pystyy olemaan veden alla jopa viisi minuuttia yhtäjaksoisesti.
Talvella saukko joutuu usein kalastamaan jään alla pimeässä. Tämä ei kuitenkaan tuota sille ongelmia, sillä herkkien tuntoviiksiensä avulla se pystyy pimeässäkin seuraamaan kalojen liikkeitä. Tarvittaessa saukko pystyy olemaan veden alla jopa viisi minuuttia yhtäjaksoisesti.
Saukot ovat yksineläjiä, jotka tapaavat toisiaan vain lyhyenä lisääntymisaikana. Saukkonaaras on sukukypsä noin puolitoistavuotiaana, koiras kaksivuotiaana. Tarhassa yksilöt kypsyvät hitaammin. Kiima-aika toistuu säännöllisesti ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä, enimmäkseen helmi-huhtikuussa. Kaikki saukot synnyttävät maalle, usein luolaan. Poikasia on kerrallaan 1-5 ja ne syntyvät 63-65 päivän kantoajan jälkeen. Naaras hoitaa poikasensa yksin, ja poikaset seuraavat emoaan miltei koko ensimmäisen vuoden ajan. Emo opettaa poikasiaan kalastamaan, aluksi päästäen niille omaa saalistaan harjoituksen vuoksi.
Eurooppalainen saukko voi elää 17-vuotiaaksi, joskin keski-ikä jää yleensä vain kolmeen tai neljään vuoteen.
Eurooppalainen saukko voi elää 17-vuotiaaksi, joskin keski-ikä jää yleensä vain kolmeen tai neljään vuoteen.
