Saukko

Saukko on vesielämään sopeutunut näätäeläin. Turkin takia se oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen

kanta on pienentynyt voimkkaasti monissa maissa. Saukko on ollut Suomessakin parikertaa sukupuuton partaalla. Sen takia Saukko rauhoitettiin kokonaan vuonna 1974, ja vaikka se onkin sitemmin elpynyt, se on edelleen hieman vähälukuinen.

Saukon pituus on noin 50-100 cm ja sen hännän pituus on noin 28-55 cm.
Täysikasvuisen Saukko painaa noin 5-10 kiloa. Minkki on saman muotoinen kuin Saukko mutta sen on selvästi pienempi. Saukon ruumiinrakenne on pitkäomainen ja virtaviivainen. Jalat ovat lyhyet ja häntä kapenee tasaisesti paksusta tyvestä alkaen. Sen turkki on tuuhea ja se hylkii myös vettä. Sopeutuminen vesielämään näkyy varpaiden välissä olevista räpylöistä ja siitä että Saukko pystyy sukeltaessaan sulkemaan korvansa niin että niihin ei mene vettä. Saukko kesyyntyy helposti ihmisten seurassa.

Saukko syö lähinnä kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Aikuinen saukko syö päivässä 1-1,5 kiloa kalaa. Joillakin alueilla, kuten Sri Lankassa saukon ruokavalion pääosa koostuu äyriäisistä.
Talvella saukko joutuu usein kalastamaan jään alla pimeässä. Tämä ei kuitenkaan tuota sille ongelmia, sillä herkkien tuntoviiksiensä avulla se pystyy pimeässäkin seuraamaan kalojen liikkeitä. Tarvittaessa saukko pystyy olemaan veden alla jopa viisi minuuttia yhtäjaksoisesti.

Saukot ovat yksineläjiä, jotka tapaavat toisiaan vain lyhyenä lisääntymisaikana. Saukkonaaras on sukukypsä noin puolitoistavuotiaana, koiras kaksivuotiaana. Tarhassa yksilöt kypsyvät hitaammin. Kiima-aika toistuu säännöllisesti ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä, enimmäkseen helmi-huhtikuussa. Kaikki saukot synnyttävät maalle, usein luolaan. Poikasia on kerrallaan 1-5 ja ne syntyvät 63-65 päivän kantoajan jälkeen. Naaras hoitaa poikasensa yksin, ja poikaset seuraavat emoaan miltei koko ensimmäisen vuoden ajan. Emo opettaa poikasiaan kalastamaan, aluksi päästäen niille omaa saalistaan harjoituksen vuoksi.
Eurooppalainen saukko voi elää 17-vuotiaaksi, joskin keski-ikä jää yleensä vain kolmeen tai neljään vuoteen.

Taivaanvuohi

Tuntomerkit: Soidinlennossa taivaanvuohen pyrstön reunimmaiset sulat synnyttävät mäkättävän äänen, josta lintu on saanut nimensä. Kun lintu on maassa, se ääntelee rytmikkäästi ” tikkot-tikkot-tikkot… Se luottaa suojaväriinsä loppuun asti ja ponkaisee melkein jalan alta lentoon. Kun se säikytetään maasta se tiuskaisee kiukkuisesti ”ätsh” ja nousee siivilleen nopeasti heittelehtivässä lennossa.
Pituus: Taivaanvuohen siipiväli on 25-27 cm
Ravinto: Taivaanvuohi syö ruoakseen pikkueläimiä. Herkällä nokallaan se tonkii kosteasta maasta ravintoa.
Pesintä: Taivaanvuohen pesä on vaatimattomassa kuopassa saramättäällä. Huhti-toukokuussa naaras munii pesään 4 munaa joita se hautoo vajaat 3 viikkoa. Poikaset jättävät pesän heti kuivuttuaan ja alkavat seurata emoaan kuivassa maastossa.
Muuta: Taivaanvuohi esiintyy kaikenlaisilla kosteikoilla: soilla, luhtarannoilla, kosteilla niityillä ja jopa pelto-ojissa. Pienikin kostea painanne riittää, kunhan paikka ei ole umpimetsässä. Suomessa arvioidaan pesivän 100-150 000 paria taivaanvuohia

Tekstin kirjoittaja: Jasmiina

Pienten lasten painajainen

Kirjoittajat: Jasmiina, Katariina ja Rita Henkilöt: Kertoja, Noora, Nelli ja Sohvi Kertoja: Isosisko Sohvi pelottelee pikkusiskojaan Nelliä ja Nooraa jotka ovat aloittamassa huomenna eskarin. Sohvi: Kaikki ysiluokkalaiset syö uusia esikoululaisia. Nelli: Mä en usko sua koska sä oot jo käyny eskarin ja sä oot vielä hengissä... Noora: Niipä ! Onko se oikeesti totta ? Mua pelottaa. Sohvi: Kuolleetki voi elää. Nelli: APUAA! Sohvi on muumio! Noora: Eihä se voi olla muumio koska sitä ei oo kääritty vessapaperii. Sohvi: No jos oonki zombi! Nelli: Noora, uskotsä Sohvii? Mä en tiiä ku se ei näytä yhtää zombilta mut se on kuiteki käyny eskarin. Noora: No... Mä en oikee jaksaa enää miettiä ku mua väsyttää iha hirveesti. Hyvää yötä Sohvi ! Nelli: En mäkää jaksa enää miettii koko asiaa nii HYVÄÄ YÖTÄÄ ! Sohvi: Öitä. Jes! Telkkari on minun! Kertoja: Kun Nelli ja Noora olivat nukkuneet hetken he näkivät painajaista Sohvin tarinoista. Uni oli seuraavan lainen: Tytöt olivat kävelemässä koulun pihalla eskaria kohti. Pihalla seisoi joukko ysiluokkalaisia. Yksi heistä lähti seuraamaan heitä. Tytöt huomasivat hänet ja kiristivät vauhtiaan. Kun tytöt olivat päässeet eskariin he katsoivat varovasti ikkunasta ulos ja huomasivat että ysiluokkalainen oli tulossa sisälle, joten tytöt menivät piloon häntä. Ysiluokkalainen löysi tytöt ja söi heidät suihinsa. Siihen tytöt sitten heräsivätkin. Tytöt: Me ei haluta mennä eskarii !!! Kertoja: Loppujen lopuksi menivät eskariin, eikä ysiluokkalainen syönyt heitä ja heilä oli kuitenkin hauskaa.

Rahulna koulun hiihtokilpailut

Tekstit: Jasmiina Parkinen

Rahulan koululla oli tänään eli 10.Maaliskuuta hiihtokilpailut. 3-6 luokat hiihtivät 5-tien toisella puolella hiihtokisat. Ensin lähtivät hiihtämään 3-4 luokan tytöt. Sitten pojat.
Ja sen jälkeen 5-6 luokan tytöt ja heidän jälkeen pojat.
Ennen kuin tytöt olivat lähteneet Emilia Massinen sanoi näin: Mä kyllä hiihän muummojen vauhtia !
Kun tytöt olivat lähetetty matkaan pojat lähetetiin myös matkaan.
Tytöt tulivat läähättäen maaliin ja Rita Partanen sanoi että hän ei hiihdä enää tänä talvena ollenkan.
Kun 4-luokan työt olvat malissa he laittoivat suksia nippuun ja juttelivat kuka voittaa.
Voisiko voittajan ennustaa jo etukäteen?
Poikiakin alkoi tulla maaliin ja lopulta koko 3-4 luokka oli tullut jo maaliin, enää ei tarvinnut odottaa kuin 5-6 luokka ja oltaisiin valmiita. Kaikki olivat valmiita ja kaikki menivät jonoo ja lähdettin kävelemään takaisin koululle. Sillä välin kun 3-6 luokkalaiset hiihtivät 5-tien toisella puolella ja 0-2 luokat hiihtivät koululla.
Kun mentiin koululle alettiin syödä ja kun 3-4 luokka oli vielä syömässä Tomi Ukkonen joka oli 5-6 luokan opettaja oli saanut tulokset selville. Hän asteli luokkaan ja sanoi että oli selvittäny tulokset.
Kaikki alkoivaat huutelemaan: Kerro tulokset !
Katariina Vilen joka oli 3-4 luokan opettaja sopi Tomin kanssa että tulokset voitaisiin paljastaa.
Kaikki huusivat yhteen ääneen: JEEEE !
Tomi alkoi luetella tuloksia. Kampailu oli kovaa koska Emilia Massinen oli kolmas ja hänen aikansa oli 10.00 ja Jasmiina Parkkisen ja Veera Saarisen aika oli 10.03 siinä oli kova kamppailu !

Kutistuva susi

Olipa kerran susi nimeltään Sanni. Sanni rakasti kukkia vaikka olikin susi.
Koska sudet eivät yleensä pidä kukista, ainakaan Sannin suvun sudet eivät pidä kukista.
Kukaan Sannin kaveritkaan eivät pitäneet kukista vaikka olivatkin tyttöjä.
Muut susi-tytöt leikkivät nukeilla, jotka olivat kylläkin tyttöjen saalita jolla he opettelivat saalistamaan oikeaaa riistaa. Sillä tytöt olivat liian nuoria saalistamaan luonnossa.
He voisivat joutua vaaraan koska eivät osaa vielä puolustautua muilta.

Sanni leikki päivät pitkät nurmella auringon paisteessa ja mietti pitäisikö alkaa kasvisyöjäksi.
Sanni mietti pitkään ja hartaasti asiaa.
- No kokeillaan sitten sitä kasvisyöjähommaa. Sanni mutisi itsekseen.
Hän otti maasta heinää ja työnti suuhunsa.Sanni mussutti heinää vaikka se oli hänen mielestään aika pahaa.
- En halua tappaa pieniä viattomia eläimiä, koska haluaisin ollla heidän ystävänsä. Sanni sanoi itselleen.
Sanni alkoi kirjoittaa kaikille pienille jäniksille, oraville ja muille pikkueläimille kirjeitä.
Kirjeessä luki näin: Hei! Olen Sanni-susi ja haluaisin olla teidän ystävänne. Vaikka olenkin susi, pidän kukista ja syön nykyän heinää enkä lihaa. Haluaisin tavata teidät kaikki ja ystävystyä kanssanne. T: Sanni-susi.
Sanni lähti viemään kirjeitää eläimille tuotapikaa.

Silä välin toisaalla metsän uumenissa muut sudet valmistautuivat seuraavaan metsästysretkeen ja seuravan yön ulvontaan. Kylässä asui Sannin veljet Nico ja Nicolas jotka odottivat todella paljon seuraavaa yötä. Ensi yön kuutamoretkelle lähtivät Sannin isä, Nico,Nicolas ja muiden perheiden jä seniä. Jopa tarpeeksi vanhat tytöt saivat lähteä saalistusretkelle. Kun osa susista olisivat saalistamassa, kylässä odoteltiin että muutkin saisivat ruokaa.

Kun Sanni oli saanut vietyä kaikki kirjeet postilaatikoihin, Sannia alkoi väsyttää kovin paljon. Ja Sanni alkoi miettiä miettiä misä nukkuisi ensi yön. Hän lähti liikkeelle ja meni hänen parhaan ystävänsä Kikka-ketun luokse ja koputti ovea.
- Moi. Sanni sanoihymyillen.
- Moi. Mitä sä täällä teet? Kikka-kettu kysyi.
- Nokun mä en tunne itseäni oikesksi sudeksi enkä haluaisi mennä kylään toisten ilkuttavaksi, niin voisinko mä tulla teille yöksi? Kikka kysyi.
- No tule sisään niin katsotaan sulle yösija ettei sun tarvitse nukkua ulkona. Kikka sanoi.
- Kiitos! Sanni kiitteli.
- Ei ketsä. Kikka vastasi.
Tytöt menivät sisään ja nukahtivat samantien kun livat päässeet sänkyyn.

jasmiina. kesken

Pikku-maahinen

Kerran kauan kauan sitten. Metsät ja autiot talot olivat pulloillaan maahisia.
Mutta ihmiset tulivat työkoneiden ja kirveidensä kanssa metsään.
Maahiset yrittivät paeta ihmisiä mutta moni jäi työkoneiden alle.
Monikaan maahisista ei selvinnyt. Kun ihmiset olivat tullet ja tuhonnet maahisten kodit he olivat yrittäneet selvittää miten he voisivat selvitä tulevasta talvesta.
Eräs maahis-ukko päätti että kaikki viisivuotiaat ja sitä nuoremmat pitäisi viedä jonnekkin suojaan ensitalveksi.
Kaikki maahisperheet alkoivat miettivät minne veisivät omat lapsensa. Joku vei sienien alle ja joku vei lehtikasaan. Mutta eräs viisas äiti veikin oman vauvansa metsän eläimille.
- Voisitteko te hoitaa minun pikkuista vauvaani ensitalven ajan ettei hän menehdy talvella.
- Voimmehan me toki häntä vahtia ja hoitaa ensitalven , mutta hanelle ei löydy koko talveksi ruokaa.

Niimpä äiti jätti pikkuisen eläimille ja lähti etsimään ruokaa pikkuiselle.
Hän haki maahiskylästä pari apuria ja kaikille korit.
H elähtivät etsimään roskiksia joissa olisi ihmisten jättämiä jätteitä.
He alkoivat kaivaa roskiksia ja löysivät todellakin ruokaa.
He kaivoivat ruokaa varmaan kolme tuntia putkeen, ennenkuin he saivat koko talveksi ruokaa vauvalle. Äiti ja apurit lähtivät kaupungista maahiskylään ja sieltä metsään.
- Tässä olisi nämä ruoat jotka lupasin tuoda sinulle talveksi että vauvalla on paremmat selviytymismahdollisuudet. Äiti sanoi ja näytti ruokia.
- Kiitos paljon ! Metsän eläinten johtaja, Kaarina-Kettu sanoi.
Äiti syleili vielä viimeisen kerran omaa lastaan, jätti ruoat Kaarinalle ja palasi kylälle.
Mitä lähempänä talvi oli sitä enemmän hän mietti ja suri omaa pientä pikku vauvaansa.

Talvi koitti pian ja kovat pakkaset koittivat pian. Kovien pakkasien aikaan maahisista ensimmäisenä kuolivat pienet vauvat joita ei kukaan koko talvena hoitanut.
Seuraavaksi nälkään ja kylmyyteen kuolivat vanhemmat eli aikuiset ja vanhukset.
Ainut joka maahisista selvisi oli Pikku-maahinen. Sekä eläimet metsässä.

Talvesta muuttui kevät ja keväästä kesä.
Pikku-maahinen kasvoi ja kasvoi, ja yht´äkkiä Pikku-maahinen olikin jo aikuinen.
Kun Pikku-maahinen oli aikuinen hän sai lähteä metsään jo aivan yksin.
Maahinen kulki ja leikki metsässä kunnes, hän kompastui isoon tuohikonttiin.
- Mikä tämä on??? Pikku-maahinen kysyi itseltään.
Pikku-maahinen tutkaili tuohikonttia pitkään ennen kuin tahusi...
- Tämähän onkin tuohikontti!!!
Pikku-maahinen otti tuohikontin mukaansa ja lähti metsän eläinten luokse ja alkoi esittelemään hänen uutta konttiaan. Pikku-maahinen avasi kontin ja kontii alkoi loistella ja säteillä.
Pikku-maahinen ajatteli mielessään,
- Jospa tämä onkin vaikka taika- kontti.
Pikku-maahinen meni lähemmäs konttia ja otti sen käsiinsä. Kontti lopetti loistamisen ja Pikku-maahinen sanoi näin:
- Tahdon kaikille omat talot.
Konti alkoi loistella ja sen sisältä tuli kaikille omat talot.
- JIPPIII!!! Kaikki huusivat yhteen ääneen.
Sen avulla kaikki olivat onnellisia ja pysyivät terveinä.


By: Jasmiina

Jyväskylä

Jyväskylä

Jyväskylä on melko iso kaupunki verrattuna Mikkeliin.
Jyväskylän pinta-ala on1466,46 km
Jyväskylän perustamisvuosi on1837 vuonna.
Siellä on 130857 asukasta eli aika paljon.
Jyväskylän elinkeinot ovat pääasiassa teollisuus.

Elinkeinot
Jyväskylässä on yhteensä noin 62200 työpaikkaa.
Alkutuotanto on 600
Jalostus on 14700
Palveluita on 46900
Jyväskylässä on siis todella paljon.

Luonto
Jyväskylän kaupunginhallitus nimesi ympäristölautakunnanaloitteen pohjalta kaupungin nimikkolajeiksi: herkkutatin, siperianlillukan, pikkutikan, lapinsirppisalmen ja hienouurresulkukotilon.

Nähtävyyksiä
Alvar Aalto-museo on ollut Jyväskylässä vuodesta 1966. Harjun näköalatorni on Jyväskylän uksi tunnetuimpia nähtävyyksiä. Paikka tunnetaan myös kummulle johtavista kiviportaista . Taulumäen kirkko valmistui 1929. Arkkitehtuuristaan ja taideteoksistaan tunnettu rakennuksen suunnitteli Arkkitehti Elsi Borg.

Muuta kiinostavaa

Jyväskylä on 173 vuotta vanha kaupunki.


Tekijä/kirjoittaja: Jasmiina